Lapsivaikutusten arviointi

tarkoittaa yhteiskunnallisten ja kirkollisten päätösten arvioimista lasten ja heidän perheidensä kannalta. Arviointi tehdään päätöksiä suunniteltaessa ja myöhemmin toimenpiteitä arvioitaessa. Prosessissa otetaan huomioon myös lasten oma arvio vaikutuksista.

Suomen evankelisluterilaisen kirkkon kirkkojärjestys:

23 luku täydentäviä määräyksiä 3§

Lapsen edun edistämiseksi kirkollisen viranomaisen on päätöksen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon sen vaikutukset lapsiin. Vaikutusten arvioinnin tekee se viranomainen, joka käsittelee asiaa ensimmäisenä. Lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta.

Tämä päätös tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2015.  

Tavoitteena on

  • edistää lapsen edun toteutumista kirkollisessa päätöksenteossa ja toiminnassa
  • vahvistaa lasten mielipiteiden huomioimista ja lasten osallisuutta kirkon toiminnassa
  • lisätä lapsen ihmisoikeuksien tunnettuutta kirkossa
  • edistää kirkon oman teologisen tehtävän ja strategisten tavoitteiden toteutumista 

Jokainen kirkollinen viranomainen voi päättää itse, millä tavalla lapsivaikutusten arviointi organisoidaan ja millaisilla menetelmillä se toteutetaan käytännön päätöksenteossa. Olennaista on, että lava nivoutuu mahdollisimman hyvin kunkin toimijan päätöksenteon käytäntöihin ja sen toteutuminen varmistetaan.

Mitä päätöksiä lava koskee?

Säännös koskee kaikkia kirkollisen viranomaisen tekemiä päätöksiä kirkon orga- nisaation eri tasoilla. Päätösten vaikutuksia lapsiin tulee arvioida seurakuntien ja seurakuntayhtymien, hiippakuntien ja kirkon keskushallinnon toimielimissä tehtävien päätösten yhteydessä.

Käytännössä jokaisen päätettävän asian valmistelussa on tarkistettava, onko päätöksellä vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Jos todetaan, ettei vaikutuksia ole, valmistelu etenee normaalilla tavalla. Jos alustavan kartoituksen jälkeen todetaan, että päätöksellä on vaikutuksia lapsiin tai nuoriin, tehdään tarkempi arviointi vaikutuksista.

Kenen vastuulla lavan toteuttaminen on?

Lapsivaikutusten arviointi tehdään siinä toimielimessä, joka käsittelee asiaa ensimmäisenä. Käytännössä sen tekeminen kuuluu päätöksen valmistelijalle osana tavanomaista päätöksen valmistelua.

Seurakuntatasolla säännös velvoittaa seurakuntien kirkkovaltuustoa ja kirkkoneuvostoa sekä seurakuntayhtymissä seurakuntaneuvostoja, yhteistä kirkkoneuvostoa ja yhteistä kirkkovaltuustoa. Pääsääntöisesti arviointi tehdään kirkkoneuvostossa tai yhteisessä kirkkoneuvostossa, jotka myös valmistelevat asiat kirkkovaltuustoille, taikka seurakuntaneuvostossa. Jos asia päätetään johtokunnassa tai valmistellaan sen toimesta, on lapsivaikutuksen arviointi tehtävä ko. toimielimessä. Tärkeintä on, että asiaa lopullisesti ratkaistaessa lapsivaikutusten arviointi on tehty.

Säännös velvoittaa päätöksen tekijöitä. Jos toimielimelle kuuluvaa päätösvaltaa on delegoitu viranhaltijalle, on hän vastuussa siitä, että lapsivaikutusten arvioin- ti on tehty ennen hänen omaa päätöksentekoaan. Jos seurakunnan päättämä asia alistetaan tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen vahvistettavaksi, arviointi tehdään jo seurakuntatasolla.

Hiippakuntatasolla päättäviä toimielimiä ovat hiippakuntavaltuusto, tuomiokapituli ja yksittäisviranomaisena piispa. Myös tuomiokapitulin toimivaltaa on saatettu delegoida viranhaltijalle. Keskushallinnon tasolla päättäviä toimielimiä ovat lähin- nä kirkkohallituksen täysistunto, virastokollegio, viranhaltijat ja piispainkokous.

Jokainen toimielin voi itse päättää, millä tavalla ja missä laajuudessa lava on tarkoituksenmukaista tehdä. Arviointi voidaan toteuttaa monella eri tavalla riippuen päätettävästä asiasta ja päätöstä tekevän kirkollisen viranomaisen käytännöistä.

Miten lava organisoidaan paikallisesti?

Käytännön toiminnan helpottamiseksi lavaan liittyvät käytännöt ja työnjako on hyvä kuvata esimerkiksi toimielinten johtosäännöissä tai jossakin muussa toimin- taa ohjaavassa asiakirjassa.

Lapsivaikutusten arvioinnin tekeminen ei lähtökohtaisesti edellytä erityisasian- tuntemusta, vaikkakin se voi vaatia jonkin verran ennakkoarvioinnin menetelmien harjoittelua. Joissakin isoissa ja kauaskantoisissa päätöksissä voidaan tarvita erityistä ennakkoarvioinnin asiantuntemusta.

Missä vaiheessa päätöksentekoa lava tehdään?

Kirkkojärjestyksen säännös koskee päätösten lapsivaikutusten ennakkoarviointia ja siksi lava tehdään päätöksen valmisteluvaiheessa. Lapsivaikutusten arviointi on osa normaalia päätöksen valmistelua samalla tavalla kuin esimerkiksi päätösten taloudellisten vaikutusten tai ympäristövaikutusten arviointi.

Mitä arvioidaan?

Lapsivaikutusten arvioinnin kohteena ovat ne vaikutukset, joita päätöksellä on lasten ja nuorten (alle 18-vuotiaat) kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen (lapsen etuun). Arviointia ei tehdä yksittäisten lasten näkökulmas- ta vaan lapsia ja nuoria tarkastellaan ryhminä, jossa otetaan kuitenkin huomioon lasten ja nuorten erilaisuus ja yhdenvertaisuus. Arvioinnissa huomioidaan välittömät ja välilliset vaikutukset sekä positiiviset ja negatiiviset vaikutukset.

Välittömiä vaikutuksia lapsiin voi olla esimerkiksi päätöksillä, jotka koskevat lasten ja nuorten toiminnan resursseja, toimintatiloja tai heidän mahdollisuuttaan osallistua, ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa toiminnan sisältöön. Välillisiä vaikutuksia voi seurata päätöksistä, jotka liittyvät pitkän ajan suunnitelmiin, lasten vanhempiin tai osallistumisen kustannuksiin.

Olennaista on ennakoida niiden päätösten vaikutuksia, joilla on suurimmat tai kauaskantoisimmat vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Tämä tarkoittaa lapsivaikutusten arvioinnin erityistä perusteellisuutta silloin, kun valmistellaan

  •  pitkän tähtäimen suunnitelmia
  • toiminta- ja taloussuunnitelmia
  • virkojen, toimien ja tehtävien perustamista, lakkauttamista tai muuttamista
  • seurakunnan rakennemuutosta.

Toisaalta monilla aikuisten mielestä pienillä asioilla on suuri merkitys lapsille ja nuo- rille heidän arjessaan. Lapsen edun näkökulmasta on siten huomioitava päätösten vaikutukset sekä lasten ja nuorten nykyhetken että heidän tulevaisuutensa kannalta.

miten arviointi tehdään käytännössä?

Päätöksen valmistelija arvioi, kuinka laaja arviointi on syytä tehdä. Arvioinnin avuksi on kehitetty erilaisia ennakkoarvioinnin malleja ja menetelmiä. Suppeissa asioissa valmistelija voi käyttää apuna ns. muistilistaa, laajemmissa päätöksissä arviointia helpottavat erilaiset lomakkee, joita löydät osoitteesta: .

Päätöksen valmisteluvaiheessa kootaan yhteen sekä lapsia ja nuoria koskeva että päätettävään asiaan liittyvä muu asiantuntemus ja tieto. Esimerkiksi rakentamispäätösten valmistelussa on hyvä tehdä yhteistyötä kasvatuksen työntekijöiden ja rakentamisen asiantuntijoiden välillä yhdistäen molempien tahojen tiedot parhaimman ratkaisun löytämiseksi.

Vaikutusten tunnistamisen kannalta keskeistä on riittävän tiedon hankkiminen alueen lasten ja nuorten yleisestä tilanteesta, kehityksestä ja tarpeista sekä lasten ja nuorten omista näkemyksistä. Lisäksi tarvitaan tietoa lapsen oikeuksien sopimuksen keskeisestä sisällöstä.

Lapsivaikutusten arvioinnissa tarvittavan tiedon keräämisessä hyvänä apuna ovat esimerkiksi seurakunnan varhaiskasvatuksen, perhe-, diakonia- ja nuorisotyön työntekijät, kirkon ja seurakunnan tilastot, lapsiasiahenkilöt, lapsiasiavaltuutetun toimiston erilaiset kyselyt ja tutkimukset sekä kunnan lasten ja nuorten hyvinvoin- tisuunnitelma ja siihen liittyvät selvitykset.

Millainen vaikutusten arviointi on riittävä?

Kaikkia vaikutuksia ei aina voida arvioida etukäteen. Varsinkin välillisten vaikutusten suhteen on mahdotonta aukottomasti ennakoida, mitä tapahtuu esimerkiksi useiden vuosien kuluttua. Tästä huolimatta on tärkeää saatavilla olevan tiedon avulla ennakoida päätösten seurauksia lasten ja nuorten elämään siinä määrin kuin se on mahdollista.

Arviointivelvollisuuden täyttää esimerkiksi menettely, jossa valmistelija kartoittaa ennakoitavissa olevat vaikutukset sen tiedon pohjalta, joka on saatavilla. Tiedon on oltava riittävän monipuolista ja laaja-alaista käsiteltävään asiaan nähden. Suppeita asioita koskevissa päätöksissä ei tarvita yhtä laaja-alaista tietoa ja selvitystyötä kuin esimerkiksi strategian ja seurakuntaliitosten kaltaisten pitkälle tulevaisuuteen kantavien päätösten vaikutusten selvittämisessä. Vaikutukset selostetaan päätöksen valmisteluasiakirjoissa tai perusteluissa ja ne otetaan huomioon päätöstä tehtäessä.

Vaikka säännös velvoittaa ennakkoarviointiin, voidaan vaikutuksia arvioida myös päätöksen toteuttamisen jälkeen (seuranta). Näin kannattaa toimia varsinkin niis- sä tilanteissa, joissa ennakkoarviointi on ollut jostakin syystä vaikeaa tai tietoa on päätöksen jälkeen tullut lisää. Uusilla päätöksillä voidaan tällöin vaikuttaa niihin negatiivisiin vaikutuksiin, joita seurannassa paljastuu.

Mitä tarkoittaa lasten ja nuorten mielipiteiden selvittäminen?

Lasten ja nuorten mielipiteet muodostavat osan siitä tiedosta, jota päätöksen tuek- si tarvitaan. Kirkkojärjestyksen säännös ei velvoita selvittämään lasten ja nuorten mielipiteitä lapsivaikutuksen arvioinnin yhteydessä. Lapsen ja nuoren kannalta pa- rasta ratkaisua ei kuitenkaan voida saada selville ilman, että ollaan kiinnostuneita heidän omista näkemyksistään. Lapsen etua arvioitaessa on kunnioitettava lapsen ja nuoren oikeutta vapaasti ilmaista näkemyksensä kaikissa heitä koskevissa asioissa ja saada nämä näkemykset otetuiksi asianmukaisesti huomioon. Lapsilla ja nuorilla on oman elämänsä asiantuntijoina sellaista tietoa, jota aikuisilla ei ole. Siksi arvioinnissa tarvitaan myös heidän osallistumistaan, vaikka lopullinen päätös voi poiketa lasten ja nuorten näkemyksistä.

Lasten ja nuorten mielipiteiden selvittämisessä voidaan hyödyntää jo aiemmin tehtyjä kyselyjä ja selvityksiä. Seurakunnassa saattaa olla tehtynä yleinen lasten ja nuorten mielipiteiden selvitys tai käytettävissä on toiminnan sisällä tehtyjä palau- tekyselyjä. Jos näitä ei ole käytössä, voidaan tehdä uusi selvitys tai kysely.

Käytännössä mielipiteitä voidaan selvittää esimerkiksi seurakunnan kerho- ja leiritoiminnan sisällä, nuortenilloissa, kouluyhteistyössä tai avoimena kyselynä esimerkiksi seurakunnan verkkosivuilla. Näin myös ne lapset ja nuoret, jotka eivät aktiivisesti osallistu toimintaan, voivat ilmaista mielipiteensä. Lasten mielipiteiden selvittäminen voi myös tapahtua lasten ja vanhempien yhteistyönä etenkin pienten lasten osalta. Tarkoituksenmukaista on keskittyä selvittämään sitä, mikä lapsille ja nuorille on tärkeää siinä asiassa, johon päätös liittyy.

Mielipiteiden selvittämisen tulee ajoittua vaiheeseen, jossa se voi vielä vaikuttaa päätöksen valmisteluun. Mielipiteiden selvittämisessä on huomioitava lapsen ja nuoren ikä ja valittava ikäkauteen sopivat menetelmät. Osallistumisen on oltava heille mielekästä ja vapaaehtoista. On myös huolehdittava siitä, että lapset ja nuoret saavat riittävästi tietoa päätöksentekoprosessista ja omasta roolistaan siinä.